Kipasin ihan nopeasti paikalliselle kirpputorille etsimään sopivia kippoja kotiini muuttavalle kissanpennulle, kun silmiini osui tämä silkkinauhalla suljettu liinanippu!
Yleellinen liinanippu.
Kirpputorilla kurkkasin nipusta vain hinnan ja päätin tutkia nipin sisällön läpi ajan kanssa, kodin rauhassa. Itse olen ollut aina lastenkutsuilla kova onginnan fani ja Särkänniemessä käytin aina yhden lantin jotta pääsin nyppäämään narusta. Koska Joulu on vain kerran vuodessa (ja nykyään niissä paketeissakin on ihan juuri sitä mitä on toivonut) on tälläiset jännittävän kutkuttaat hetket vähissä kun ei enään vuosiin ole lastenkutsuillekaan kutsua saanut 
Aarteet kannen alla.
Kannen alta löytyi toinen toisiaan ihanempia liinoja! Oli niin virkattuja, nyplättyjä kuin ommeltujakin pitsejä. Valkoisia, ruskeita, oransseja, keltaisia sekä yksi monenkirjava.
Liinanipun kannet pääsevät suojaamaan mummultani saamiani aarteita. Itse liinoista uskon syntyvän mitä ihanimpia tarjottimia, kangaskoreja sekä kirjankansia. Heti kun maltan niistä luopua 
